Maalämpöpummpu on tulevaisuutta
Lämpöpumput menevät kaupaksi. Vuonna 2008 niitä myytiin melkein 50,000 kun vuonna 2007 vastaava luku oli ainoastaan 37,000. Alan työllistämien ihmisten määrä on myös kasvanut suuresti.
– Alan odotukset kohdistuvat saneerauskohteisiin, joita on miljoona Suomessa. Pumppujen todellinen hyöty tulee esiin vasta sitten, kun koko rakennuskanta on uudistettu, sanoo Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Koivula.
Alan huomattavasta kasvusta johtuen pumppujen myynnin lisääntyminen on taittunut hieman. Ehdottomasti yleisin pumppu on ilmalämpöpumppu. Pumppu on melko halpa, noin 1500 euroa, mutta se voi tuoda huomattavia säästöjä sähkölaskussa. Maalämpö on myös erittäin ekologinen vaikutus. Maalämpöpumput ovat merkittävästi kalliimpia, ja niitä myytiinkin vain noin ¼ siitä mitä ilmalämpöpumppuja. Erona on se, että ilmalämpöpumppu lämmittää ainoastaa huoneiden ilman kun taas maalämpöpumppu lämmitää myös veden. Ilma-vesilämpöpumppu on kolmas vaihtoehto, joka hyödyntää ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa rakennuksen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen.
Kun pientalon energiankulutksesta valta osa menee lämmitysmenojen kattamiseen, voi lämmityskustannuksissa säästää oikealla pumpulla jopa 40%. Määlämpöpumpun avulla voi säästää jo 70% talon kaikissa lämmityskustannuksissa.
– On vähän vaarallista ilmoittaa, että tällä laitteella säästät näin paljon sähköä. Se on yksilöllistä, kuinka paljon energiankulutusta pumppu vähentää, sanoo Vantaanportin K-raudan myyntipäällikkö Risto Oinonen.
Vaikka lämpöpumput yleistyvät, on Suomi kaukana kehityksen kärjestä. Esimerkiksi Ruotsissa on tuettu avokätisemmin lämpöpumppujen ja pellettijärjestelmien hankintaa. Lämpöpumppu löytyykin jo puolesta miljoonasta ruotsalaisesta pientalosta. Myös lämpökaivo on huomattavan suosittu innovaatio.