Kultakauppa on rantautunut Suomeen

Maailmalla valloillaan ollut kultakuume levisi vuoden 2011 aikana myös suomeen ja uusia kultaa ostavia yrityksiä syntyi kuin pikalainayrityksiä muutama vuosi aikaisemmin.

Kevätsiivoukset on jo varmasti joka taloudessa suoritettu ja laatikon pohjilta löytyneet tarpeettomiksi käyneet kultaesineet ovat tänäpäivänä rahanarvoista tavaraa jotka kannattaa realisoida rahaksi kullan hinnan ollessa yhä huipputasolla. Mitään suurempaa hinnanromahdusta tuskin on odotettavissa, mutta Euroopan talouskriisi saattaa hyvinkin vaikuttaa kullan maailmanmarkkina hintaan, riippuen selviääkö eurooppalainen yhteisvaluutta näistä vaikeista
ajoista.

Yritysten mainonta rummuttaa yleensä 24 karaatin kullasta maksettavaa grammahintaa, mutta romukultaa realisoidessa kannattaa muistaa, että suomessa myydyistä kultakoruista ainoastaan 10% on yli 18 karaatin kultaa ja 24 karaatin kullan käyttö koruissa on todella harvinaista. Yleensä Suomessa korut on valmistettu 14 tai 18 karaatin kullasta. Kannattaa myös muistaa, että koruissa olevista arvokivistä ei makseta erikseen, ja jos arvelet niiden olevan rahanarvoista tavaraa, ne kannattaakin poistaa korusta ennen myymistä. Päivän hinnat näet esimerkiksi pakettikulta.fi sivulta.

Markkinoille tulleiden yritysten mukana on syntynyt myös kulta-alaa seuraavia blogeja kuten kullanhinta.fi ja maailmalla kultaan liittyvä bloggaus on todella suosittu harrastus.

Vielä viisi vuotta sitten kullan hinta oli kolme kertaa halvemmalla tasolla verrattuna alkuvuoden lukemiin jolloin kulta hätyytteli 2000 dollarin unssihintaa. Toiset väittävät nousun olleen liian kovaa ja kullan ympärille syntyneen kuplan kun taas osa analyytikoista uskoo hinnan nousun jatkuvan vielä hamaan tulevaisuuteen.

Kultaan liittyykin useita harhakäsityksiä kuluttajien puolelta, kuten kullan kutsuminen sijoitukseksi, vaikka sen tuotto-odotuksia on hyvin hankala ennustaa. Sijoitushan on yleensä investointi jonka odotetaan tuottavan varmaa voittoa. Kulta ei varsinaisesti ”tuota” mitään, mutta se on aikojen saatossa ollut loistava suoja inflaatiota vastaan ja säilyttänyt arvonsa 80-luvun alun hintakuplaa lukuunottamatta. Lisäksi fyysisen kullan omistaminen tuo kuluja kuten säilytys- ja vakuutusmaksut.

Kullan kysyntä on kuitenkin laskenut vuoden alusta, mutta syystä tai toisesta hinta on pysynyt korkealla, mihin osaltaan saattaa vaikuttaa Euroopassa myllertävä talouskriisi. Uskoakseni aasialaiset keskuspankit sekä kasvava keskiluokka pitävät kasvavalla kysynnällään kullan hinnan korkealla myös tulevaisuudessa.

Kultaa on käytetty maksuvälineenä jo 10 000 vuoden ajan ja sen arvokin on säilynyt tuhansien vuosien ajan, joten on epätodennäköistä, että mitää valtavaa romahdusta tullaan näkemään, tosin hinta elää koko ajan.

Kanattaa tutustua myös Kultatarjous.fi:hin ja Kultarahaksi.fi:hin.

Vastaa