Asuntomarkkinat 2017

suomen asuntomarkkinakatsaus

Kiinteistönvälittäjät valavat nyt uskoa ostajiin väittämällä, että asuntojen hinnat lähtevät nousun lähivuosina. Tämä ei ole ollenkaan mahdoton skenaario, sillä nollissa jo pitkään pysyneet ohjauskorot ovat saaneet pelokkaimmatkin asunnonostajat liikkeelle. Kun ostajia on paljon, parhaat viedään nopeasti päältä, mikä tarkoittaa sitä, että kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Markkinataloudesta jotain tietävät ymmärtävät varmasti, mitä tämä tarkoittaa: hinnat lähtevät kuin lähtevätkin nousuun ja asunnonomistajat voivat hieroa käsiään yhteen ja myhäillä tyytyväisesti.

Erityisen hyvä peliliike vuonna 2017 on koittaa hakea halpaa kiinteää ja pitkää lainatarjousta nollakorkojen aikaan – lainaa saattaa saada jopa 25 vuodeksi kakkosella alkavalla korolla. 90-luvun laman läpikäyneet eivät voisi uskoakaan, kuinka halvalla rahaa tällä hetkellä saa. Monet muistavat varmasti helibor-indeksiin sidotut hirmukorot: asuntolainoilla saattoi olla täysin käsittämättömät, jopa 15 prosentissa huitelevat korot, mitkä ajoivat monia perheitä myymään kotinsa ja muuttamaan vuokralle.

Miten asuntomarkkinat kehittyvät vuonna 2017?

Asiantuntijat kertovat, että vuosi 2017 on asuntokaupan nousukautta. Hinnat nousevat, ostajia on paljon ja kauppa käy. Tämä on Suomen taloudelle hyvä asia, sillä asuntokaupoissa liikkuu isot rahat, ja mitä enemmän kansa kuluttaa, sitä paremmin kansantalous voi.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen katsaus

Suomen Hypoteekkiyhdistys ennustaa vuoden 2017 katsauksessaan, että asuntomarkkinoille on viisi pääpointtia kyseiselle vuodelle. Ensinnäkin tietyt asumismuodot tulevat jyräämään muut alleen: kompaktit kerrostalokämpät tulevat olemaan ”se juttu”, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan maltaita. Tilaa ei tarvita enää niin paljon, kun pienet ja kompaktit asunnot ovat tulleet muotiin. Niissä viehättää erityisesti suurta asuntoa pienempi vastike ja niiden myyntiä kohottaa vallassa oleva antimaterialistinen aate – miksi joku tarvitsisi valtavaa asuntoa kun pienemmälläkin pärjää?

Toiseksi todetaan, että asuntomarkkinat nousevat vaikka väkisin nousukauden myötä. Se on järkevästi järkeilty: Suomen talous näyttää vihdoin lähtevän nousuun, minkä myötä uusia asuntoja rakennetaan paljon ja vanhoja remontoidaan arvokkaammiksi. Kolmanneksi: kipeästi asuntoja kaipaavat kasvukeskukset nousevat uuteen kukoistukseen muuttovoittojen ansiosta. Jos paikkakunnalla on töitä mutta ei tilaa tekijöille, asuntopula saattaa muodostua pullonkaulaksi ja rajoittaa potentiaalisen alueen kehitystä. Tämän takia rakentamista avitetaan joskus myös julkiselta taholta – onhan se myös kunnan voitto, jos alueelle tulee lisää kunniallisia veronmaksajia.

Neljänneksi – mutta ei niinkään positiivisesti – esiin nostetaan asuntosijoittajien puhaltama minikupla ja opiskelijoiden tukien leikkaaminen. Mitä tapahtuu, kun yksi suurimmista vuokra-asumisryhmistä, opiskelijat, näkevät ison osan tuloista katoavan valtion päätösten myötä? Osa vuokra-asunnoista saattaa jäädä tyhjilleen ja aiheuttaa loven hyvin rullaaviin vuokra-asuntomarkkinoihin. Fiksu voi ns. ”hedsata” tätä vastaan hankkimalla myös soluasuntoja vuokrattavaksi – ne tulevat varmasti olemaan yksi vaihtoehto, johon vähemmällä rahamäärällä toimeen pakon edessä tuleva opiskelija kääntää katseensa, kun isoon vuokra-asuntoon ei ole enää varaa.

Viidenneksi nostetaan esiin paljon puhuttu korkotaso. Kuinka pitkään korot pysyvät nollissa? Viikkoja? Kuukausia? Jopa vuosia? Konsensus on, että korot lähtevät nousuun lähitulevaisuudessa, mutta kukaan ei osaa ennustaa sen tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa. Markkinat käyvät jo nyt kuumana halvan lainan ansiosta, niinpä liian pitkään jatkuva nollakausi saattaa aiheuttaa odottamattomia ongelmatilanteita myös asuntomarkkinoilla. Asuntosijoittajien takaraivossa jyskyttääkin mahdollinen hintaromahduksen mahdollisuus. Se on kuitenkin melko pieni, sillä Suomen valtion taloustilanne näyttää nousevan mikä tarkoittaa myös ostovoiman kasvamista kansan keskuudessa. Asuntosijoittaminen on täten myös jatkossa fiksu sijoitusmuoto.

Vastaa